Terveydenhuollon digitalisaatiossa asiakas on tärkein

”Suomi on yksi maailman kärkimaista terveyden ja hyvinvoinnin sähköisessä tiedon hallinnassa. Suomessa on EU-maiden paras digiosaaminen”, FNS:n asiantuntija Sami Tarnanen sanoo. Hän toimii myös fysioterapeuttina.

Sami Tarnanen puhui digitalisaation mahdollisuuksista terapia-alalla sähköisen asiointipalvelun, Navisec Healthin julkaisutilaisuudessa.

Siksi menestymisen mahdollisuudet digitalisaatiossa ovat meillä hyvät.

Yleisimmät terveys- ja hyvinvointialan käytössä olevat sähköiset palvelut ovat tiedon haku ja sähköinen asiointi, esimerkiksi ajanvaraus tai omien tietojen katsominen.

Tarjolla on kuitenkin paljon enemmän.

”Digitalisaatio muuttaa maailmaa luomalla uudenlaisia vaihtoehtoja vanhoille ja tutuille toiminnoille”, Tarnanen sanoo.

Tulevaisuudessa digitaalisuus on oletusarvo, ei vain nykyisten palvelujen lisä.

Tavoitteena on palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantuminen.

Tarnanen korostaa asiakkaan roolia digitalisaation etenemisessä. Tietoturvasta ei voi lipsua yhtään.

”Terveydenhuollon ammattilaisen kannalta digitalisaatio helpottaa terapiatyötä. Mutta se ei ole tärkeintä, vaan tärkeintä on, että asiakas saa parempaa tietoa ja voi tehdä parempia valintoja.”

Etäterapiassa ollaan asiakkaan arjessa

Terapiatyössä digitalisaatio lisää tiedon määrää, helpottaa sen keräämistä ja hyödyntämistä. Digitaalinen viestintä johtaa siihen, että terapian aika- ja paikkariippuvuus vähenee.

Oleellista on sekin, että palvelujen kehittäminen, toiminnan johtaminen ja vaikuttavuuden osoittaminen helpottuu.

”Digitalisaatiota ei kuitenkaan tarvitse ottaa pakonomaisesti käyttöön, vaan pienin askelin. Huolellisesti kannattaa miettiä, mitä dataa kerätään, ja miten sitä käytetään”, Tarnanen sanoo.

Parhaimmillaan digitalisaatio päästää terapeutin lähemmäksi asiakkaan arkea. Face-to-face -kuntoutuksessa yleensä tavataan terapeutin tiloissa. Vaikka etäkuntoutuksella on sanana vähän negatiivinen maine, siinä päästään paremmin osaksi asiakkaan arkea, suoraan hänen kotiinsa, harrastuksiinsa tai työpaikalle. Asiakkaalla on perinteistä kuntoutusta suurempi merkitys oman hyvinvointinsa edistämisessä.

Ajattelumallit uusiksi

Sami Tarnanen haastaa terapeutit uudistamaan ajattelutapaansa siitä, miten asioita voi tehdä. Hänen visiossaan terapeutin rooli on olla nykyistä enemmän ohjaaja tai valmentaja, ja asiakas toimii omaehtoisemmin.

”Asiakasohjauksen ja edukaation laatu paranevat, kun käytettävissä olevat menetelmät monipuolistuvat.”

Sähköiset palvelut mahdollistavat nykyistä runsaamman tiedon keräämisen. Sitä pitäisi hyödyntää asiakasymmärryksen muodostamisessa ja terapiatyön johtamisessa. Sähköinen asiointi voi tehostaa palvelujen käyttöastetta ja lyhentää palvelun kestoa, jos asiointiprosessit hyödyntävät digitalisaation mahdollisuuksia.

”Se kasvattaa kustannustehokkuutta”, Tarnanen muistuttaa.

Kaikki eivät kuitenkaan koskaan ole kykeneviä ottamaan vastuuta omasta terveydestään tai osallistumaan omaan terveyteen liittyvään päätöksentekoon. Perinteisiä palveluja tarvitaan jatkossakin.

Kirjoittaja

Haluatko tiedon uusista artikkeleistamme kätevästi suoraan sähköpostiisi?

Liity postituslistallemme, niin lähetämme sinulle ilmoituksen aina kun uusi artikkeli julkaistaan.