Coronaria on yksi Suomen suurimmista terveydenhuoltoalan toimijoista. Vuonna 1988 neljän lääkärin perustamasta yrityksestä on kasvanut noin 2500 ihmistä työllistävä, joka puolelle maata levinnyt yritys, joka toimii niin terveys-, hoiva- ja kuin kuntoutussektorillakin. Viime vuonna yrityksen liikevaihto ylitti 130 miljoonaa euroa.
Kuntoutus tuli osaksi toimintaa neljä vuotta sitten. Nyt se työllistää noin 400 ammattilaista: fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, puheterapeutteja, psykoterapeutteja, psykologeja ja neuropsykologeja. Määrällisesti eniten porukasta on puheterapeutteja, noin 40 prosenttia.
”Kaikki ammattiryhmät on hyvin katettu. Viime vuonna tavoite oli Suomi 100-hengessä tehdä yli 100 000 terapiaa, ja siihen päästiin”, kuntoutuksen palvelujohtaja Essi Katisko toteaa pääkonttorilla Oulun Sammakkotalossa.
Pelkkä määrä ei ole tavoitteena. Samaan hengenvetoon Katisko puhuu myös terapian laadusta. Asiakastyytyväisyysmittausten mukaan se on kunnossa. Asteikolla 1-5 asiakkaat antoivat viime vuonna keskimäärin arvosanan 4,5.
”Jokaisen hoitojakson päätteeksi kysymme asiakkaan tyytyväisyyttä. Olemme sormi verisuonella. Haluamme mitata laatua ja terapioiden vaikuttavuutta, haluamme tuottaa parhaan asiakaskokemuksen.”
Tekemistä kehitetään jatkuvalla vyöryllä
Nopeasti kasvavassa yrityksessä panostetaan kehitykseen monella tavalla. Henkilöstön koulutus on yksi oleellisen tärkeä osa sitä.
Toisena tärkeänä asiana pidetään koko henkilökunnan ottamista mukaan kehitykseen. Kaikkien ajatuksia kuunnellaan.
”Meillä oli viime vuonna koko Coronarian kattava Uudistaja-kilpailu, jossa etsittiin omasta henkilöstöstä ideoita ja kehittämisajatuksia. Henkilöstöltä tuli valtavasti hyviä ideoita. Parhaillaan meillä on menossa 25 erilaista kehitysprojektia, joissa näitä henkilökunnan ideoita viedään eteenpäin”, Katisko kertoo.Kehittämisideat liittyvät esimerkiksi etäkuntoutukseen, henkilökunnan työhyvinvointiin tai kommunikaation parantamiseen. Suunnitteilla on muun muassa älypuhelinsovellus, jolla parannetaan yhteyden pitämistä asiakkaaseen, eräänlainen terapia-alan Wilma. Wilma on monelle tuttu koulun ja kodin yhteydenpidon välineenä.
”Mietimme asioita ja palveluita asiakaslähtöisesti. Esimerkiksi jos lapseni tarvitsee puheterapeuttia, mistä sellaisen löydän”, ICT-johtaja Suvi Alatalo kertoo.
Etäterapia on tulevaisuutta
Etäterapian suosio on kasvanut kovasti. Coronariassa on työssä puheterapeutteja, jotka tekevät pelkästään etäterapiaa.
Perinteistä etäterapiaa Coronaria on kehittänyt kuorruttamalla palvelunsa digiavustajilla, jotka parantavat asiakkaan kokemusta koko etäterapiasta. Eri puolilla Suomea sijaitsevissa toimipisteissä avustaja huolehtii yhteyksien toimimisesta.
Asiakkaat tulevat toimipisteeseen ja siellä saavat etäterapiaa. Terapeutin, tai asiakkaan tai hänen vanhempansa, ei tarvitse stressata tekniikasta.
Kehitystyötä yhdessä Diariumin kanssa
Coronariassa kaikki kuntoutus on keskitetty yhden järjestelmän ympärille. Terapeuttien liikkuva työ asiakkaiden luona voi tuoda lisästressiä kirjaamisista ja tietojen tarkistamisesta, jos ohjelma ei toimi moitteettomasti myös tabletilla tai matkapuhelimella.
Kuntoutukseen liittyvät kirjaukset Coronariassa tehdään Diariumiin. Kaikki sinne kertynyt tieto hyödynnetään ja analysoidaan asiakaskokemuksen parantamiseksi. Käytössä on systeemi, jossa Diariumiin kertyneestä tiedosta voi toisessa tietokannassa muodostaa raportteja vapaasti.
Excel-taulukoita tai ruutupapereita ei tarvita, joten henkilötietoja käsitellään asetuksien mukaisesti.
”Samoin kehitystyötä tehdään siinä tietokannassa, ei tuotantokannassa, ettei tule ongelmia”, Alatalo toteaa.
Hän sanoo, että Diariumia ei ehkä alun perin tarkoitettu näin isolle yritykselle. Yhteistyössä Diariumin kehittäjien kanssa ohjelma on saatu sopimaan myös isolle toimijalle. Kehitystyöstä hyötyy koko terapia-ala.
Puheterapeutit ja tiiminvetäjät Anu Niemilehto ja Tuulikki Väinämö ovat kokeneet Diariumin käytön sujuvaksi ja selkeäksi.
”Ohjelman ja yhteyden pitää olla niin helppo, että se toimii tien päällä. Ohjelma toimii loogisesti. Tykkään siitä, että kirjauksiin voi myös palata, ei ole pakko heti hyväksyä kaikkea”, Tuulikki Väinämö sanoo.
”Joskus tulee virheitä kirjauksiin, mutta ne eivät johdu ohjelmasta”, Anu Niemilehto säestää.
Tämä artikkeli on osa terapia-alojen toimijoita esittelevää artikkelisarjaa. Artikkelisarjan tuottaa terapia-alojen erikoisohjelmisto Diarium.
Harkitaanko teilläkin Diariumin käyttöönottoa? Varaa aika esittelylle täältä.
